Tältä sivulta löydät tiivistelmät vuoden 2016 biopankkitutkimuksista, joihin käytetään Auria Biopankin näytteitä.

Muut biopankkitutkimukset vuosittain:

2014  |  2015  |  2017

Biomarkkerit keuhkon karsinoidituumoreissa

Johanna Arola, Helsingin Biopankki
Tiina Vesterinen, Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM)

Keuhkon karsinoidituumorit on harvinainen keuhkosyövän alatyyppi, joita diagnosoidaan Suomessa vuosittain muutamia kymmeniä. Taudin diagnostiikka perustuu kuvantamiseen ja kudoksen morfologiaan. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, joilla voitaisiin parantaa taudin diagnostiikkaa ja/tai ennusteen arviointia sekä kohdentaa taudin hoito ja seuranta paremmin. Retrospektiivinen aineisto kattaa Suomessa vuosikymmenien ajan kerättyjä keuhkokarsinoidituumorinäytteitä.

Kroonisten lymfaattisten leukemioiden erityispiirteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2004-2013

Medaffcon Oy ja Abbvie

Krooninen lymfosyyttinen leukemia (KLL) on yleisin hematologinen syöpä länsimaissa. Se löytyy tyypillisesti sattumalöydöksenä muiden tutkimusten yhteydessä ja oireetonta muotoa ei tarvitse hoitaa. Oireinen tauti sen sijaan vaatii hoitoa ja yleisimmät käytetyt hoitomuodot ovat kemoimmunoterapia sekä taudin vaikeimmissa muodoissa uudet syöpäspesifiset lääkemuodot. KLL:n hoito on kehittynyt huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen vuoksi ennuste on parantunut taudin kaikissa muodoissa. Koska hoidot edelleen kehittyvät, tällä tutkimuksella halutaan muodostaa kuva tämän hetkisestä tilanteesta, mm. potilaspopulaatiosta ja nykyisin käytetyistä hoidosta ja niiden tuloksista. Tämän avulla on mahdollista arvioida, millaisia hoitoja tulevaisuudessa tarvitaan ja kuinka paljon resursseja se vie terveydenhuollolta.

Syöpäsydän

Päivi Lähteenmäki, Turun yliopistollinen keskussairaala

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että syöpähoitoja saaneet henkilöt ovat sisaruksiaan alttiimpia erilaisille myöhemmille sydäntapahtumille. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa sydäntapahtumille mahdollisesti altistavia geenejä ja niiden mutaatioita. Tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi suunnitellessa syöpähoitoja riskimutaation omaaville henkilöille esimerkiksi korvaamalla ainakin osa hoitomenetelmistä vähemmän sydäntä rasittaviin.

ERBB4-mutaatioiden esiintyvyys ja merkitys ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä

Klaus Elenius ja Anna Knittle, Turun yliopisto, Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpätauti ja niitä diagnosoidaan Suomessakin vuosittain tuhansia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ERBB4-geenin mutaatioiden esiintyvyyttä ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä ja tutkia onko löydetyillä mutaatioilla yhteys syövän ennusteeseen. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää keuhkosyövän lääkehoitojen kehityksessä.

Estretrolin (E4) vaikutukset rinta- ja rintasyöpäkudoksessa ex vivo solumalleissa

Pirkko Härkönen, Turun yliopisto, Solubiologia ja anatomia

Estetrolilla (E4, luonnollinen estrogeeni) on havaittu olevan vaihdevuosioireita vähentäviä vaikutuksia, joten sen avulla voitaisiin mahdollisesti kehittää vaihdevuosien ja/tai rintasyövän hormonaalista hoitoa. Tutkimuksessa selvitetään estetrolin vaikutuksia normaaliin rintakudokseen ja rintasyöpäkudokseen ex vivo solumallissa.

Metastaattinen tai paikallisesti levinnyt maksasolusyöpä

Bayer Oy

Maksasolusyövän ilmaantuvuus, taudin etiologia, hoitokäytännöt, hoitoihin käytettävät terveydenhuollon resurssit sekä hoidosta aiheutuvat kustannukset sekä taudin ennuste selvitetään 13 vuoden ajanjaksolla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta. Tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia hoitomuotoja.

Eosinofiilinen astma

Medaffcon Oy ja AstraZeneca

Astma on heterogeeninen sairaus, jota luonnehtii usein krooninen hengitysteiden tulehdus. Vaikeaa astmaa sairastavien hoitoon on tullut uusia hoitovaihtoehtoja, mutta lisää tietoa tarvitaan biologisista markkereista, joita voitaisiin käyttää potilaiden diagnosoinnissa ja seurannassa sekä eri fenotyyppien ja endotyyppien ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia eosinofiliatasojen merkitystä vaikeassa astmassa kartoittamalla näiden potilaiden ominaisuuksia ja terveydenhuollon resurssien käyttöä. Tutkimus on ei-interventionaalinen retrospektiivinen tietokantatutkimus.

Tutkimus Keuhkosyövän kudostyyppispesifisestä immuuniympäristöstä

Emmy Verschuren, Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM)

Työn tarkoitus on tutkia keuhkosyövän kudostyyppispesifistä immuuniympäristöä. Tätä varten immunovärjäämme levyepiteeli-, adenoskvamoosi-, ja papillaarista adenokarsinoomaa selvittääksemme kasvaimen kehitykseen positiivisesti vaikuttavien neutrofiilien ja negatiivisesti vaikuttavien T-solujen läsnäolon. Tämä työ saattaa johtaa uusien kasvaimen kudostyyppispesifisten terapioiden kehitykseen.

Varhaisdiagnostiikan kasvainmerkkiaineet

Kim Pettersson ja Henna Kekki, Biotekniikka, Turun Yliopisto

Kasvainmerkkiaineiden avulla voidaan mitata hoidon tehoa ja joissakin tapauksissa seurata taudin mahdollista uusiutumista. Suurin osa kasvainmerkkiaineista sisältää sokerirakenteita, jotka muuttuvat syövän edetessä ja näitä voidaan havaita jo taudin varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa nykyisten käytössä olevien kasvainmerkkiaineiden spesifisyyttä ja parantaa syöpien varhaisdiagnostiikkaa. Olemme kehittäneet syövälle tyypillisiä sokerirakenteita tunnistavia määrityksiä. Uudet herkät määritykset toisivat apua myös potilaiden hoitovasteen arviointiin ja taudin uusiutumisen havaitsemiseen todennäköisesti nykyistä aikaisemmin.

Rintasyövän biologisten alatyyppien ilmaantuvuus ja lääkehoito

Roche Oy

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rintasyövän biologisten alatyyppien ilmaantuvuutta ja taudin levinneisyyttä toteamishetkellä. HER2- positiivisten rintasyöpätapausten osalta tarkastellaan myös lääkehoitoa. Uudet HER2-vasta-ainelääkkeet ovat parantaneet levinnyttä HER2-positiivista rintasyöpää sairastavien potilaiden ennustetta merkittävästi. Siitä huolimatta näihin rintasyövän alatyyppeihin liittyy aggressiivisuudesta johtuen suuria haasteita. Tutkimuksessa selvitetään täsmälääkkeiden käyttöönottoa ja niiden vaikutusta levinneiden tautitapausten ilmaantuvuuteen suomalaisen hoitokäytännön piirissä.

Immuno-onkologia kiinteissä kasvaimissa

Bayer Pharma AG, Saksa

Pahanlaatuisesta ihosyövästä ja ei-pienisoluisesta keuhkosyövästä peräisin olevia näytteitä analysoidaan niissä olevien mutaatioiden, geenien ilmentymisen ja kudosmarkkereiden suhteen keskittyen immuuni-onkologiaan. Lisäksi plasmanäytteistä selvitetään kiertävää tuumori DNA/RNA:ta ja verrataan sitä normaaliin verisolujen DNA:han. Analyysin tuloksia korreloidaan kliiniseen dataan. Päämääränä on edistää immuuni-onkologista hoitoa esimerkiksi tunnistamalla uusia lääkekohteita tai ennusteellisia biomarkkereita.

Solun tukirangan proteiinit ja signalointireitit malignin gliooman leviämisessä

Maria Gardberg, Patologia, TYKS

Glioblastooma on tavallisin pahanlaatuinen aivokasvain. Siihen sairastuu vuosittain noin 200 henkilöä Suomessa. Glioblastooman soluja tavataan usein etäällä varsinaisesta kasvaimesta. Kasvaimen ulkopuolella olevat kasvainsolut ovat ongelmallisia hoidon kannalta, sillä ne aiheuttavat taudin uusiutumisen hoitojen jälkeen. Tutkimusryhmämme selvittää prosesseja, joiden avulla glioblastoomasolut tunkeutuvat ympäröivään kudokseen. Kartoitamme soluliikettä edesauttavia solun tukirankaan liittyviä proteiineja, ja etsimme keinoja estää niiden toiminta. Pitkällä aikavälillä pyrimme löytämään kohteita kohdistetulle lääkehoidolle.

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän kliiniset biomarkkerit

Boehringer Ingelheim

Uusien, kohdennettujen syöpälääkkeiden tullessa käyttöön on entistä tärkeämpää, että potilaista pystytään osoittamaan ne, jotka hoidosta varmimmin hyötyvät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella keuhkosyöpäpotilaiden taudin kulkua ja etsiä siitä erityispiirteitä, ns. kliinisiä biomarkkereita. Näistä biomarkkereista on apua potilaiden lääkehoidon suunnittelussa.

Kliinisten tutkimusten toteutettavuus

Bayer Pharma AG, Saksa

Biopankin näytteillä toteutettavan molekyylitason tutkimuksen voisi ja pitäisi johtaa kliinisiin tutkimuksiin. Jotta kliinisiä tutkimuksia voitaisiin järjestää tehokkaasti, on oleellista tietää, montako potilasta voitaisiin rekrytoida kussakin tutkimuskeskuksessa ja miten tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit vaikuttavat potilasmäärään. Tässä tutkimuksessa simuloidaan sarja kliinisiä tutkimuksia käyttäen Auria Biopankin näyte- ja tietorekisteriä. Tuloksia voidaan hyödyntää kliinisten tutkimussuunnitelmien optimoimiseksi.

Vasopressiinihormonit kroonisessa munuaissairaudessa (CKD) ja sydämen vajaatoiminnassa

Bayer Pharma AG, Saksa

Vasopressiinihormonit ovat peptidejä, jotka ovat peräisin yhteisestä esimuodosta ja joita vapautuu hypotalamuksesta. Pyrimme tunnistamaan niiden pitkäaikaisia, taudin vaiheeseen korreloivia viitearvoja suuressa joukossa kroonista munuaistautia tai sydämen vajaatoimintaa sairastavia potilaita. Aiomme arvioida esimerkiksi vuorokausirytmin, oheissairauksien ja hoitojen vaikutukset hormonitasoihin. Mikäli pystymme määrittelemään viitearvot voisi se auttaa tunnistamaan potilaita, joilla tauti on pahenemisvaiheessa tai ennustamaan hoidon tuloksia.

Neurofibromatoosi tyyppi 1 (NF1) ja rintasyöpä Suomessa

Elina Uusitalo ja Juha Peltonen, Biolääketieteen laitos, Turun Yliopisto

Neurofibromatoosi tyyppi 1 (NF1) potilailla esiintyy enemmän rintasyöpää kuin Suomen väestöllä yleensä. Rintasyövän ennuste näillä potilailla on lisäksi huonompi. Tutkimuksessa selvitetään miten NF1-potilaiden rintasyövät eroavat sellaisten potilaiden rintasyövistä joilla ei ole NF1-oireyhtymää.