Tältä sivulta löydät tiivistelmät vuoden 2015 biopankkitutkimuksista, joihin käytettiin Auria Biopankin näytteitä.

Muut biopankkitutkimukset vuosittain:

2014  |  2016  |  2017

Uudet prognostiset keinot pään ja kaulan alueen syöpien hoitovasteen ennustamiseen

Jukka Westermarck, Biotekniikan keskus, Turun yliopisto

TYKS-piirissä todetaan keskimäärin noin sata uutta pään ja kaulan alueen syöpätapaustavuodessa. Pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomista pystytään hoitojen kehittymisestä huolimatta parantamaan vain noin puolet. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan uusia kliiniseen käyttöön soveltuvia prognostisia ja prediktiivisiä pään ja kaulan alueen syövän ennustetekijöitä. Mikäli tutkimuksessa havaitaan, että uusien biomarkkereiden ennustavuus on parempi kuin aikaisemmin käytettyjen, voidaan tuloksia käyttää hyväksi yksilöllisten hoitomuotojen valinnassa.

VULSAMET – Jäkälästä ulkosynnyttimien syövän metastasointiin- syövän uudet merkkiaineet

Sakari Hietanen ja Marjut Rintala, TYKS/Naistenklinikka
Niina Hieta, TYKS/Ihotaudit

Tutkimuksessa selvitetään biomarkkereiden avulla ulkosynnyttimien syövän syntyyn ja invaasioon sekä erityisesti imusolmukemetastasointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen kautta pyritään ymmärtämään syövän kehittymiseen ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Näin tulevaisuudessa voitaisiin löytää syövän uusia riskitekijöitä, ja kehittää syövänhoidon uusia täsmälääkkeitä. Tutkimustulokset voivat vaikuttaa myös sukuelinihottumien hoitosuosituksiin syöpäriskin vähentämisen osalta.

Lymfooman somatostatiinireseptorien DOTANOC-PET/TT-kuvantaminen sekä koko kehon magneettikuvaus varhaisen hoitovasteen seurannassa

Sirkku Jyrkkiö, Tiina Ruuska ja Heikki Minn, Syöpätautien klinikka, TYKS

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa pyritään selvittämään onko lymfoomissa somatostatiinireseptoreita. Tutkimuksessa kartoitetaan somatostatiinireseptorien ilmentymistä useissa eri lymfooma-alatyypeissä, sekä selvitetään reseptorien ennustetekijäarvoa korreloimalla reseptorien ilmentyminen näytteissä potilaiden elinaikatietoon. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä lymfoomien erotusdiagnostiikan kannalta neuroendokriinisiin tuumoreihin nähden. Samalla voidaan arvioida, olisiko somatostatiinireseptoreihin kohdistuvaa isotooppihoitoa mahdollista soveltaa lymfoomien hoidossa.

Kalsiumkanavien ja niitä säätelevien lääkkeiden rooli syövässä

Johanna Ivaska, Biotekniikan keskus, TY

Myosiini-X proteiinin ilmentymisellä ja syövän leviämisellä on osoitettu olevan yhteys, jolloin korkeat Myosiini-X tasot korreloivat huonon ennusteen kanssa rintasyöpäpotilaissa. Lisäksi proteiini säätelee rinta- ja haimasyöpäsolujen metastasointia ja invaasiota. Verenpainelääkkeinä käytettävät kalsiumkanavan salpaajat estävät Myosiini-X proteiinin toimintaa ja syöpäsolujen invaasiota in vitro. Kalsiumkanavien roolia syövässä ei ole aiemmin tutkittu ja niitä salpaavat lääkkeet ovat yleisesti käytössä kohonneen verenpaineen hoidossa. Tutkimuksessa selvitetään kalsiumkanavasalpaajien vaikutusta rinta- ja haimasyövän etenemiseen ja ennusteeseen. Lisäksi tutkitaan kalsiumkanavien ja Myosiini-X proteiinin ilmentymistä rinta- ja haimasyöpänäytteissä.

Kasvaimen käyttäytymistä ennustavat biomarkkerit Stage II levinneisyysasteen kolorektaalisyövässä

Jari Sundström, TYKS-SAPA, Patologia

Levinneisyysasteen Stage II paksu- ja peräsuolisyöpä on syöpälääkäreille ongelmallinen potilasryhmä hoidettavaksi, sillä ei ole riittävästi tietoa siitä ketkä potilaat hyötyisivät liitännäis- ja solusalpaajahoidosta. Tutkimuksessa pyritään löytämään uusia lupaavia biomarkkereita ennustamaan korkean uusiutumisriskin Stage II paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaita.

Solunjakautumisen säätely rintasyövän ennustetekijänä

Pauliina Kronqvist, TYKS-SAPA, Patologia

Projekti jatkaa rintasyövän ennusteellista tutkimusta, jonka tarkoituksena on arvioida rintasyöpäsolukon solunjakautumisen säätelytekijöiden merkitystä taudin uusiutumisessa ja potilaiden eloonjäämisessä. Aineistossa on mukana kattavasti kaikkia rintasyöpätyyppejä, myös ns. kolmoisnegatiivisia rintasyöpätapauksia jotka muodostavat tällä hetkellä rintasyövän hoidon suurimman haasteen. Tutkimuksessa selvitetään taudinkulkua ennustavia solunjakautumisen säätelyn biomerkkiaineita, sekä näiden suhdetta rintasyövän tunnettuihin ennustetekijöihin ja potilaiden elossaoloaikaan. Tutkimuksen tavoite on lisätä rintasyövän biologiaan liittyvää tietämystä ja parantaa ennusteenarvioinnissa käytettäviä menetelmiä.

Suolistosyövän hoitotulokset Auria Biopankin aineistossa 2003-2012

Eetu Heervä ja Heikki Minn, Syöpäklinikka, TYKS

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpätauti rinta- ja eturauhassyövän jälkeen. Suomessa suolistosyövän hoitotulokset ovat parantuneet vuosien mittaan. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää suolistosyövän hoitotuloksia kokonaiselinaikana mitattuna Auria Biopankin aineistossa vuosina 2003-2012. Tavoitteena on löytää selittäviä tekijöitä, jotka korreloivat hoitotulosten paranemiseen vuosien varrella.

Selvitys polysytemia veran epidemiologisesta esiintyvyydestä ja polysytemia vera potilaan kokonaiselossaoloajasta diagnoosihetkestä VSSHP:n alueella

Novartis Finland Oy

Polysytemia vera on hitaasti etenevä tauti, jossa joillekin potilaille kehittyy myelofibroosi tai akuutti leukemia. Tutkimuksessa pyritään selvittämään kuinka potilaat jakautuvat matalan tai korkean riskin luokkiin ja mitkä riskitekijät vaikuttavat potilaan manifestoitumiseen joko myelofibroosiin tai akuuttiin leukemiaan. Tutkimus lisää tietoa polysytemia veran epidemiologiasta ja mahdollisesti sen ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä.

Hypoksia pään- ja kaulan alueen syövässä

Tove Grönroos, Turun Yliopisto, PET-keskus

Alentunut happipitoisuus (hypoksia) kasvaimissa huonontaa sädehoidon hoitoennustetta pään- ja kaulan alueen syövässä. Hiljattain on todettu, että suuri osa pään- ja kaulan alueen syövistä ovat HPV-positiivisia ja että näiden potilaiden sädehoitovaste on parempi kuin HPV-negatiivisten. TLR9 kuuluu elimistön luonnollisen puolustusjärjestelmän viestinkantajiin. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on tunnistaa elimistölle vieraita taudinaiheuttajia ja samalla aktivoida soluvälitteistä immuunipuolustusta. Usein pitkittynyt tulehdustila edeltää syövän kehittymistä. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu yhteys TLR9:n ilmenemisen, hypoksian ja HPV-statuksen välillä syövässä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa TLR9:n ja HPV:n ilmenemistä pään- ja kaulan alueen syöpäpotilaissa, joiden kasvainten hypoksia-aste ja sädehoitoennuste on tiedossa.

Korkean pahanlaatuisuusasteen seroosi munasarjasyöpä

Olli Carpen, Biolääketieteen laitos, Turun Yliopisto

Munasarjasyöpä aiheuttaa viidenneksi eniten naisten syöpäkuolemia Euroopassa. Vuosien tutkimuksesta huolimatta yli puolet munasarjasyövän yleisintä, korkean pahanlaatuisuusasteen seroosia tyyppiä (HGS-OvCa) sairastavista potilaista kuolee viiden vuoden sisällä diagnoosista. Tarve uusille menetelmille, jotka auttavat paremmin ymmärtämään, ennustamaan ja hoitamaan tätä syöpää, on suuri. Tässä hankkeessa tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla tunnistetaan genomitietoa käyttämällä ne HGS-OvCa potilaat, jotka eivät hyödy käytössä olevasta standardihoidosta. Tarkoituksena on tunnistaa yksilöllisiä molekulaarisia profiileja, joiden perusteella voidaan ennustaa mikä hoito tehoaa parhaiten potilaan munasarjasyöpään.

Glykaani biomarkkerit eturauhassyövässä

Glykos Finland Oy

Eturauhassyöpä on yksi yleisimmistä syöpätyypeistä miehillä. Tällä hetkellä käytössä olevat eturauhaskasvainten diagnostiset testit ovat epäherkkiä ja saattavat johtaa ylidiagnostiikkaan ja ylihoitoon. Tutkimuksessa pyritään eturauhaskasvainten pahanlaatuisuuden uusien prognostisten biomarkkerien ja lääkekohteiden tunnistamiseen.

Uusien biomarkkereiden identifiointi ja karakterisointi ihon levyepiteelisyövässä

Veli-Matti Kähäri, Turun Yliopisto, Kliininen laitos, Iho- ja sukupuolitautioppi

Ihon levyepiteelisyöpä (okasolusyöpä) on yleisin metastasoiva ihosyöpä, jonka esiintyvyys on väestön ikääntymisen myötä kasvussa Suomessa. Sen tärkein riskitekijä on auringon UV-säteilylle altistuminen. Paikallinen okasolusyöpä on hyväennusteinen, mutta levinneen syövän ennuste on heikko. Okasolusyövän diagnosoinnissa ja luokittelussa ei ole vielä käytössä merkkitekijöitä, joiden avulla voitaisiin tunnistaan kehittyykö varhaisen vaiheen syöpä aggressiiviseksi metastasoivaksi syöväksi. Lisäksi uusien hoitomuotojen kehittämiselle, erityisesti uusiutuvissa sekä vaikeasti kirurgisesti poistettavissa syövissä, on tarvetta. Tutkimusryhmä on löytänyt useita mahdollisia okasolusyöpään liittyviä merkkitekijöitä ja tässä tutkimuksessa selvitetään niiden ilmentymistä okasolusyövästä ja sen esiasteista peräisin olevissa näytteissä. Tulosten odotetaan parantavat mahdollisuuksia ennustaa syövän kehittymistä potilailla. Lisäksi näitä uusia merkkitekijöitä voitaisiin ehkä käyttää tulevaisuudessa myös uusien hoitomuotojen kehittämisen kohteina aggressiiviseen okasolusyöpään.

Gadolinium-pitoisuudet aivokasvaimissa

Heikki Minn and Aida Kiviniemi, Syöpäklinikka, TYKS

Gadolinium-pitoisia tehosteaineita käytetään yleisesti magneettikuvausten yhteydessä parantamaan diagnostista tarkkuutta. Tutkimuksissa on todettu, että gadoliniumia saattaa kertyä tiettyihin aivorakenteisiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, kertyykö gadoliniumia myös aivokasvaimiin, liittyykö kertyneen gadoliniumin määrä magneettikuvausten yhteydessä saatujen tehosteaineannosten lukumäärään, ja onko kertynyt gadolinium todettavissa muutoksina myös T1-painotteisissa magneettikuvissa. Aivokasvainten gadolinium-pitoisuus määritetään leikkauksen yhteydessä saaduista kudospaloista herkän plasmaspektrometri-menetelmän avulla.

Muiden kuin epiteliaalisten munasarjasyöpien uudet molekulaariset merkkiaineet

Markku Heikinheimo ja Anniina Färkkilä, Naistentaudit ja synnytykset, Helsingin Yliopisto ja HUS

Aikuistyypin granuloosasolukasvain on harvinainen munasarjasyöpä. Uusiutuneen taudin hoitovaihtoehdot ovat rajalliset. Hormonaalisia hoitoja on empiirisesti käytetty taudin hoidossa, mutta niiden vaikutusmekanismit ja teho ovat tuntemattomia. Tutkimuksessa selvitetään hormonien merkitystä munasarjan granuloosasolukasvaimen synnyssä ja ennusteessa. Kudoksen hormonipitoisuuksia verrataan taudin uusiutumiseen sekä hormonaalisten hoitojen vasteeseen. Tavoitteena on löytää uusia ennustetekijöitä, sekä selvittää hormonaalisten hoitojen vaikutusmekanismia ja tehokkuutta uusiutuneen granuloosasolukasvaimen hoidossa.

VAP-1 molekyylin merkitys keuhkofibroosin synnyssä
Marko Salmi, Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, Turun Yliopisto

Tietyissä taudeissa keuhkoihin kertyy tuntemattomasta syystä sidekudosta, mikä estää hengitystoimintaa. Tautiin ei ole olemassa tehokasta lääkehoitoa. Tutkimusryhmä on havainnut, että eläinmallissa VAP-1 nimisen tarttumismolekyylin salpaus vähentää keuhkoihin kertyvää sidekudosta. Tavoitteena on tutkia, onko VAP-1 ilmentynyt myös vastaavassa ihmisen keuhkotaudissa, ja siten selvittää voisivatko VAP-1 salpaajat olla mahdollisia lääkkeitä tähän tautiin.

Selvitys melanooman epidemiologisesta esiintyvyydestä, hoidon vaikuttavuudesta ja terveydenhuollon resurssien käytöstä VSSHP:n alueella

Novartis Finland Oy

Metastaattinen melanooma on nopeasti etenevä ja huonoennusteinen tauti, jonka kokonaiselossaoloaikaa on vasta viime vuosina onnistuttu lääkkeellisesti parantamaan erityisesti uusien lääkehoitojen avulla. BRAF-estäjät ja uudet immunologiset hoidot hakevat paikkaansa melanooma potilaiden hoitolinjauksissa ja eri biokemiallisten markkereiden merkitys lääkehoidon valinnan kannalta on epäselvää, kuinka näitä voidaan käyttää hyväksi lääkehoitoa valittaessa. Tutkimuksesta saadaan tietoa melanoomapotilaiden eri lääkehoitojen käytöstä ja hoidon vaikuttavuudesta sekä liitännäissairauksien ilmaantuvuudesta ja terveydenhuollon resurssien käytöstä.

Säde- ja EGFR-hoitovasteen ennusteelliset geneettiset markkerit pään ja kaulan alueen syövässä

Klaus Elenius, Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka, Turun Yliopisto

Pään ja kaulan alueen syöpää hoidetaan leikkauksella, sädehoidolla ja/tai lääkehoidolla. Säde- ja lääkehoito eivät kuitenkaan ole yhtä tehokkaita kaikille potilaille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ennustavatko jotkin pään ja kaulan alueen kasvaimissa esiintyvät mutaatiot hoitovastetta säde- tai lääkehoidolle. Tutkimuksen tavoitteena on pystyä tulevaisuudessa ohjaamaan potilaat saamaan parasta hoitoa omaan sairauteensa.

Molekulaariset erityispiirteet poikkeuksellisen hyvän ja huonon ennusteen levinneessä suolistosyövässä
Annika Ålgars ja Heikki Minn, Syöpäklinikka, TYKS
 

Suolistosyövän ennuste riippuu monesta tekijästä, kuten taudin levinneisyydestä taudin toteamishetkellä. Levinnyttä suolistosyöpää sairastavien potilaiden taudinkuva on vaihteleva. Osalla potilaista taudin biologinen käyttäytyminen on hyvin aggressiivinen ja elossaoloaika lyhyt annetuista hoidoista riippumatta. Osalla potilaista tauti käyttäytyy rauhallisesti ja voi pysyä stabiilina pitkään kevyillä hoidoilla tai jopa ilman syövän systeemihoitoa. Tutkimuksessa pyritään löytämään potilaiden syöpäkasvainnäytteistä näille potilasryhmille ominaisia geenimuutoksia, joiden avulla nämä potilaat voitaisiin tunnistaa. Kyseisten tietojen hyödyntäminen hoitoja suunniteltaessa mahdollistaisi nykyistä paremman yksilöllisen hoidon.

Pahanlaatuiset kasvaimet (muut kuin levyepiteelisyövät) valkojäkäläpotilaiden vulvan alueella

Niina Hieta, Ihoklinikka, TYKS

Valkojäkälä on lähinnä sukuelinten alueella esiintyvä pitkäaikainen ihottuma. Toisin kuin useimpiin muihin ihottumiin, siihen liittyy 2-5 %:n pahanlaatuistumisen riski. Yleisin pahanlaatuinen muutos valkojäkäläpotilaiden ihottuman alueella on levyepiteelisyöpä. Muista syövistä on aikaisemmin julkaistu vain yksittäisiä tapauksia. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää muiden kuin levyepiteelisyövän esiintyvyys naispuolisten valkojäkäläpotilaiden ulkosynnytinten alueella.

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän (NSCLC) ennusteelliset biomarkkerit
Eva-Maria Talvitie, Patologia, TYKS
 

Viimeaikoihin asti tärkein NSCLC-potilaiden hoitoon ja ennusteeseen vaikuttava tekijä on ollut TNM luokittelujärjestelmä. Nyt uusia ennusteellisia tekijöitä on kuitenkin tunnistettu, erityisesti adenokarsinoomaan. Uusia ennusteellisia biomarkkereita tarvitaan mm. sopivien hoitovaihtoehtojen valintaan ja uusien kohdennettujen hoitojen kehittämiseen. Tutkimuksen päämääränä on tunnistaa ja validoida potentiaalisia NSCLC ennusteellisia biomarkkereita.

Harvinaisten immunologisten veritautien epidemiologian, hoitojen, liitännäissairauksien ja ennusteen selvittäminen VSSHP:n alueella 2003-2014

Novartis Finland Oy

Krooninen immunologinen trombosytopeeninen purppura (ITP) ja aplastinen anemia (AA) ovat harvinaisia immunologispohjaisia veritauteja, joiden syntymekanismeja ei täysin tiedetä. Etenkin aplastisen anemian ennuste vielä 40 vuotta sitten oli varsin huono, sillä vakavaa AA sairastavan potilaan ennustettu elossaoloaika diagnoosista oli vain 1-2 vuotta. Tutkimus selvittää ITP:n ja AA:n yleisyyttä, ennusteita ja komplikaatioita, niihin liittyviä kustannuksia sekä hoitoja. Tutkimuksesta saadaan tietoa hoitojen vaikuttavuudesta, ja minkälainen vaikutus eri hoidoilla on potilaiden ennusteeseen.

Metastaattisen rintasyövän hoitokäytännöt: retrospektiivinen analyysi

Pfizer Oy

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vuosittain diagnosoidaan yli 4700 uutta rintasyöpätapausta ja tapausten määrän uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Varhaisessa vaiheessa todettu rintasyöpä voidaan useissa tapauksissa parantaa leikkaushoidolla, mutta metastaattiseen vaiheeseen edennyttä rintasyöpää ei voida parantaa ja vuosittain Suomessa rintasyöpään kuolee noin 800 naista. Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa tietämystä metastaattista rintasyöpää sairastavien naisten todellisista hoitokäytännöistä, terveydenhuollon resurssien käytöstä ja potilaan lähtötilanteen tiedoista.

Rintasyövän hoitotulokset VSSHP:n alueella

Riikka Huovinen ja Antti Ellonen, Syöpäklinikka, TYKS

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Yli 90% potilaista on elossa 5 vuotta taudin diagnosoinnista, eli hoitotulokset ovat yleisesti ottaen hyvät. Metastaattisen taudin ennuste on kuitenkin selvästi huonompi. Nykyisten hoitojen vaikuttavuus on todettu useissa tarkoin kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa. Hoitojen toteutumiseen käytännössä vaikuttaa myös kliinikon hoitovalinnat, terveydenhoitojärjestelmän rakenne, potilaan hoitoon pääsy, sekä potilaiden demografiset tekijät. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rintasyövän hoitotuloksia VSSHP:n alueella potilaiden elossaoloaikana mitattuna.

Uuden lääkekohteen tunnistaminen

Astellas Pharma Inc., LifeDataWorks Oy

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa uusi lääkekohde perustuen geneettiseen analyysiin ja sairaskertomustietoihin.

Tiopuriinin aiheuttamien vakavien haittavaikutusten geneettisten alttiustekijöiden tunnistaminen

Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM) ja Broad Instituutti
Samuli Ripatti, Jukka Koskela, Mark Daly

Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus ovat tulehduksellisia suolistosairauksia. Syytä taudin syntyyn ei täysin tiedetä. Tiopuriinit ovat lääkkeitä, jotka hillitsevät elimistön oman immuunijärjestelmän toimintaa ja niiden käyttö on yleistä useissa autoimmuunitaudeissa. Osalle käyttäjistä tiopuriinit kuitenkin aiheuttavat vakavia haittavaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa geneettisiä alttiustekijöitä, jotka saattavat olla tiopuriinin aiheuttamien vakavien haittavaikutusten takana.